Freedom Mobile - Arvostelut ja kokemukset

Istuin kahvilla ja huomasin pankista 40 dollarin veloituksen, vaikka kortti oli vanhentunut jo kuukausia — ei kuulosta normaalilta. Aloitin palvelun käytön noin kuukausi sitten ja ensi fiilis oli ok, sovellus toimi ja asennus sujui nopeasti. Sitten tuli tuo lasku, korttia ei saanut mitenkään poistettua tililtä ja yritin kolme kertaa sulkea tilin varmuuden vuoksi — järjestelmä ei päästänyt. Olin yhteydessä tukeen, vastaukseen meni lähes viikko, mutta lopulta asia järjestyi ja rahat palautuivat; oi hyvä juttu, siitä olen kiitollinen. Kokonaisuutena toimitus eli palvelun aktivoituminen oli nopeaa, mutta laskutus- ja tilinhallintapuoli on kömpelö ja asiakaspalvelu voisi vastata nopeammin. Jos harkitset, muista seurata pankkitiliä ja pyytää vahvistus kirjallisesti. Iloinen siitä, että loppu hyvin — mutta parannettavaa on, selkeästi.

45 dollarin asennusmaksu, jos ostan paikan päältä. Netistä ostettaessa maksu poistui. En oikein ymmärrä logiikkaa, enkä jaksanut selityksiä kuunnella. Kaikki tarjouskortit ja kaverikooditkin toimivat vain verkossa — kävimme kaupassa, ostettiin puhelin ja liittymä, eikä lupaama 25 dollarin hyvitys toteutunut. Joutui kotiin, kirjautumaan, tekemään ostoksen uudestaan. Siinä meni aikaa, se harmitti. Asiakaspalvelu vastasi asiaan mutta ei auttanut käytännössä, oli vähän kuin turhaa sanahelinää. Toisaalta itse laite toimii hyvin: akkukesto on ok, kamera riittävä töihin ja käyttöön. Ei siis mikään katastrofi, mutta prosessi on byrokratian ja epämääräisten sääntöjen luoma ärsytys. Olisin voinut ostaa helpommin netistä, mutta olin myymälässä juuri siksi, että halusin nähdä laitteen ensin. Lopputulos: puhelin hoitaa homman, yrityksen toimintatavat eivät ole kunnossa.

olin juuri kaatamassa toista kahvikupillista kun myyjien soitto tuli taas - ja siinä kohtaa tiesin, että tästä tulee tarina. Enkä ala tähän heti valittamaan teknisestä sanastosta tai numeroista, vaan siitä pienestä, arkisesta hetkestä kun luulin saaneeni hyvän diilin ja yhtäkkiä kaikki muuttui. Soittojen idea sinänsä ei ärsytä, ymmärrän että myydään, mutta kun en tiedä kuka on oikea ja kuka huijari, tulee helposti varovaiseksi. Päätin siis soittaa takaisin ja jututtaa heitä suoraan, juuri siinä aamukahvin ääressä. Aluksi jutut menivät mukavasti, sain vastauksen, jätin toiveen takaisinsoitosta ja niin edelleen. Jossain vaiheessa, aivan tavallinen puhelu, myyjä sanoi ’50 plus verot’ puhelimen ja liittymän kanssa ja minä olin jotenkin iloinen siitä — ääneen sanoen, momenti että hymy nousi kasvoille ja sanoin “jee, laitetaan se” ja äiti kuuli osan puhelusta taustalta. Siinä luulin, että homma on peruutettua helpolla, uusi puhelin tulossa, elämä jatkuu.
Sitten maanantai. Soitin, kysyin missä mun puhelin on ja että onko kaikki kunnossa. Vastaus: joo se tulee, mutta liittymä ei sitten olekaan 50+ veroissa, se on 73 veroineen. Minä tuijotin puhelinta, vähän niinkuin “anteeksi mitä?” ja hyvä hetki muuttui jotenkin hämmentäväksi. Sain parempaa palvelua seuraavalta henkilöltä, joka palasi puhelimeen ja sanoi saman taas. Tunsin itseni kusetetuksi suoraan kasvoille, ihan rehellisesti. Tunnin verran väänsin, purin, yritin saada selkoa— välillä kieli takkusi, toinen sanoi tätä, toinen tuota, ja olin sekaisin.
Mutta sitten, koska tämä on tarina eikä pelkkä some-purskahdus, lopulta tuli se hetki kun tiesin olevani tyytyväinen. Ei silloin kun myyjä lupasi halvan hinnan, vaan vasta kun sain oikeasti toisen naisen puhelimeen joka puhui sujuvaa englantia, selitti kaiken rauhallisesti ja sanoi konkreettisesti mitä saan ja mitä ei. Hän otti kaiken selville, kertoi peruutusehdot, palautuksen ehdot, ja mikä tärkeintä — sanoi että jos haluat pitää diilin 73:lla niin se on OK, mutta hän myös varmisti, että ymmärrän mitä tapahtuu liittymässä ja vanhan suunnitelman kohtalon. Se pieni hetki selkeyttä, kun pystyin hengittää ja sanoa ääneen “okei, pidetään tämä” oli yllättävän iso helpotus. Tunsin pienen tyytyväisyyden piston, koska loppujen lopuksi puhelin toimi ja sitä käytetään joka päivä: kartat vie mua perille kauppareissulla, kamera nappaa lasten hassut ilmeet, podit kuuntelen kotimatkalla autossa, kassit taskaan ja lompakko kännykkään — ihan arkista käyttöä.
En väitä että kaikki meni putkeen. Se, että vanha, hyvä liittymä ei välttämättä tule takaisin, ärsytti. Se että joku sanoo yhtä ja toinen jotain toista, myös ärsytti. Mutta se auttoi, kun joku otti vastuuta ja puhui suoraa kieltä — ja siinä hetkessä tiesin että en hukkua tilanteeseen, vaan pärjään tämän kanssa. Pieni vinkki loppuun: jos ostat uutta puhelinta ja mahdollista kuorta, tarkista tuote huolella. Älä osta sokkona, vertaa, avaa pakkauksen ennen kuin poistut kaupasta kun se on mahdollista, katso mallimerkintöjä taustaleimoista ja tarkista kuitti. Itse rakastan hyvää suojakuorta, joskus säästän panoksella ja välillä panostan — mutta parempi varmistaa aidot tuotteet, niin ei tule jälkireklamaatioita.
Jos joku siis kysyy, suosittelisinko? No, pidä silmät auki, kysy paljon, ja jos saat sen hetken selkeyttä puheluun tai myyjään — tunnista se hetki. Silloin tiedät, että olet vähintäänkin vähän tyytyväinen, vaikka matka ei olisi ollut täysin sujuva.