Freedom Mobile arvostelua

käykää kaupassa maksamassa. Menen kauppaan, he sanovat ei voi. Soitan takaisin, ne sanovat mene kauppaan. Kaupassa taas ei voi. Siis todellakin rinki, sama juttu monta kertaa. Yritin maksaa samalla puhelulla neljällä eri kortilla — ei mene läpi. Sitten kehotettiin ostamaan voucher-koodi; ostin, mutta se ei toiminut sekään. Aikaa ja rahaa meni hukkaan, kävin kaupasta takaisin ja soitin uudestaan, pari kertaa lisää. Lopulta sain puhelun johtajan kanssa, ja toimiston johtaja pyysi kaupan johtajaa ottamaan yhteyttä retail-tukeen. Siitäkään ei tullut suoraa ratkaisua, vaan pyydettiin kahta valokuvallista henkilötodistusta. Minulla oli passi ja muutama muu todistus, mutta ne eivät kelvanneet — ja tässä se kinkkinen kohta: olen 17, en voi saada palvelukorttia provinsissani, eikä ajokorttia ole, joten passi on ainoa kelvollinen valokuva-ID. Se ei kelvannut. Lopputulos: en saanut numeroani takaisin, jouduin ostamaan uuden numeron ja maksamaan uuden aktivoitumismaksun. Tätä en odottanut. En ole kokenut näin epäselvää ja toisistaan poikkeavaa asiakaspalvelua — joka kerta eri neuvo. Neuvo muille: tarkistakaa etukäteen ID-vaatimukset ja maksutavat, älkää luottako siihen, että "käy kaupassa" ratkaisee. Olisin toivonut selkeämpää prosessia ja yhden vastuuhenkilön — se olisi säästänyt aikaa. Pieni helpotus oli kun lopulta sain kenet tahansa varmistamaan tilanteen, mutta kokemus jäi sekavaksi ja turhauttavaksi.

tarkista porttaus- ja palautusehdot etukäteen ja ota talteen kaikki kuitit ja viestit — ja älä porttaa numeroa viime hetkillä, jos aiot palauttaa laitteen. Toivon, että firma kouluttaa työntekijöitä paremmin käsittelemään inhimillisiä virheitä ja palauttaa soittopyynnöt — se olisi jo paljon. En suosittele juoksemaan tämän kanssa, ellei ole valmis taistelemaan paperien kanssa, mutta annetaan plussaa siitä, että joku työntekijä yritti korjata tilannetta.

olin juuri kaatamassa toista kahvikupillista kun myyjien soitto tuli taas - ja siinä kohtaa tiesin, että tästä tulee tarina. Enkä ala tähän heti valittamaan teknisestä sanastosta tai numeroista, vaan siitä pienestä, arkisesta hetkestä kun luulin saaneeni hyvän diilin ja yhtäkkiä kaikki muuttui. Soittojen idea sinänsä ei ärsytä, ymmärrän että myydään, mutta kun en tiedä kuka on oikea ja kuka huijari, tulee helposti varovaiseksi. Päätin siis soittaa takaisin ja jututtaa heitä suoraan, juuri siinä aamukahvin ääressä. Aluksi jutut menivät mukavasti, sain vastauksen, jätin toiveen takaisinsoitosta ja niin edelleen. Jossain vaiheessa, aivan tavallinen puhelu, myyjä sanoi ’50 plus verot’ puhelimen ja liittymän kanssa ja minä olin jotenkin iloinen siitä — ääneen sanoen, momenti että hymy nousi kasvoille ja sanoin “jee, laitetaan se” ja äiti kuuli osan puhelusta taustalta. Siinä luulin, että homma on peruutettua helpolla, uusi puhelin tulossa, elämä jatkuu.
Sitten maanantai. Soitin, kysyin missä mun puhelin on ja että onko kaikki kunnossa. Vastaus: joo se tulee, mutta liittymä ei sitten olekaan 50+ veroissa, se on 73 veroineen. Minä tuijotin puhelinta, vähän niinkuin “anteeksi mitä?” ja hyvä hetki muuttui jotenkin hämmentäväksi. Sain parempaa palvelua seuraavalta henkilöltä, joka palasi puhelimeen ja sanoi saman taas. Tunsin itseni kusetetuksi suoraan kasvoille, ihan rehellisesti. Tunnin verran väänsin, purin, yritin saada selkoa— välillä kieli takkusi, toinen sanoi tätä, toinen tuota, ja olin sekaisin.
Mutta sitten, koska tämä on tarina eikä pelkkä some-purskahdus, lopulta tuli se hetki kun tiesin olevani tyytyväinen. Ei silloin kun myyjä lupasi halvan hinnan, vaan vasta kun sain oikeasti toisen naisen puhelimeen joka puhui sujuvaa englantia, selitti kaiken rauhallisesti ja sanoi konkreettisesti mitä saan ja mitä ei. Hän otti kaiken selville, kertoi peruutusehdot, palautuksen ehdot, ja mikä tärkeintä — sanoi että jos haluat pitää diilin 73:lla niin se on OK, mutta hän myös varmisti, että ymmärrän mitä tapahtuu liittymässä ja vanhan suunnitelman kohtalon. Se pieni hetki selkeyttä, kun pystyin hengittää ja sanoa ääneen “okei, pidetään tämä” oli yllättävän iso helpotus. Tunsin pienen tyytyväisyyden piston, koska loppujen lopuksi puhelin toimi ja sitä käytetään joka päivä: kartat vie mua perille kauppareissulla, kamera nappaa lasten hassut ilmeet, podit kuuntelen kotimatkalla autossa, kassit taskaan ja lompakko kännykkään — ihan arkista käyttöä.
En väitä että kaikki meni putkeen. Se, että vanha, hyvä liittymä ei välttämättä tule takaisin, ärsytti. Se että joku sanoo yhtä ja toinen jotain toista, myös ärsytti. Mutta se auttoi, kun joku otti vastuuta ja puhui suoraa kieltä — ja siinä hetkessä tiesin että en hukkua tilanteeseen, vaan pärjään tämän kanssa. Pieni vinkki loppuun: jos ostat uutta puhelinta ja mahdollista kuorta, tarkista tuote huolella. Älä osta sokkona, vertaa, avaa pakkauksen ennen kuin poistut kaupasta kun se on mahdollista, katso mallimerkintöjä taustaleimoista ja tarkista kuitti. Itse rakastan hyvää suojakuorta, joskus säästän panoksella ja välillä panostan — mutta parempi varmistaa aidot tuotteet, niin ei tule jälkireklamaatioita.
Jos joku siis kysyy, suosittelisinko? No, pidä silmät auki, kysy paljon, ja jos saat sen hetken selkeyttä puheluun tai myyjään — tunnista se hetki. Silloin tiedät, että olet vähintäänkin vähän tyytyväinen, vaikka matka ei olisi ollut täysin sujuva.

Asun Torontossa, keskellä kaupunkia. Luulisi että verkko toimisi, mutta ei. Tämä oli sivunumero, jota käytin matkoihin ja halvempia Yhdysvaltain soittoja varten. Silti puhelut tippuivat tai olivat heikkoja koko ajan. Usein jouduin turvautumaan WhatsAppiin, ei muuta vaihtoehtoa. Puhelun laatu oli arvaamaton. Parhaimmillaan ok, useimmiten ei. Sisätiloissa signaali oli huono, kadulla vähän parempi, mutta ei luotettava. Odotin vähän enemmän, varsinkin kun asuin melko lähellä keskeisiä tukiasemia.