Suojaudu haittaohjelmilta ja huijauksilta netissä 

Suojaudu haittaohjelmilta ja huijauksilta netissä 

Niin virustorjuntaohjelmistot kuin ihmisten tietoisuus erilaisista nettihuijauksista ovat parantuneet vuosien varrella – samalla verkkorikolliset ovat kuitenkin kehittäneet yhä ovelampia ratkaisuja päästäkseen käsiksi käyttäjien tietoihin ja hyötyäkseen tästä rahallisesti. Jatkuvan kissa ja hiiri -leikin takia netin käyttäjä saa olla varuillaan 2020-luvullakin.

Tietoliikenneyhtiöiden palveluihin kuuluu erilaisia tietoturvaratkaisuja VPN:stä kokonaisvaltaisiin virustorjuntapaketteihin. Palveluiden ohella käyttäjän oma valveutuneisuus on erittäin tärkeässä asemassa, sillä moni huijauksista on vältettävissä omilla toimilla.

Keräsimme kasaan oppaan, jonka avulla opit tunnistamaan huijauksia ja suojautumaan erilaisilta vaaroilta.

Virustorjuntaohjelmisto voi auttaa suojaamaan laitettasi

Monelle meistä tulee mieleenkodin turvallisuus vaikkapa matkalle lähdettäessä. Aivan kuten fyysistä omaisuuttaankin, on myös omia tietojaan tärkeää suojata ja valitettavan usein tähän havahtuu vasta, kun jotain ikävää on jo päässyt tapahtumaan.

Perinteiset virukset ja haittaohjelmat ovat laitteelle asennettavia tai itsestään asentuvia ohjelmistoja, jotka tekevät haittaa. Usein kyse on esimerkiksi niin sanotuista urkintaohjelmista, jotka keräävät tietokoneen käyttäjästä tietoja vaikka näppäinpainallusten tai näytön kautta.

Virustorjuntaohjelmistosta voi olla apua vaarallisten ohjelmistojen tunnistamisessa. Tärkeää on, että käytössä on nimenomaan ajankohtainen ja jatkuvasti päivitettävä ohjelmisto, sillä virukset ja haittaohjelmat muuttavat koko ajan muotoaan ja kykenevät jopa hyödyntämään päivittämättömän ohjelmiston tietoturva-aukkoja.

Haittaohjelmilta suojaavia sovelluksia on tarjolla runsaasti sekä tietokoneelle että mobiililaitteille, mutta kaikki niistä eivät ole yhtä hyviä.

Myös itse virustorjuntaohjelmistojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Tietynlaisissa nettihuijauksissa tietokoneen väitetään olevan saastunut ja käyttäjää kannustetaan asentamaan jokin virustentorjuntaohjelma, joka todellisuudessa on esimerkiksi pelkkä mainosohjelmisto tai jopa huijaus.

Ole tarkkana erilaisten huijausviestien kanssa

Nykyään yksi yleisimmistä huijauksista on erilaiset tunnettujen yritysten tai laitosten nimissä lähetettävät huijausviestit. Viesteissä tekeydytään esimerkiksi pankiksi, verkkokaupaksi tai vaikka postiksi ja pyritään saamaan käyttäjä klikkaamaan linkkiä.

Linkistä aukeaa huijaussivusto, jolla yritetään useimmiten kalastella käyttäjän maksutietoja. Näitä voivat olla esimerkiksi kortin tiedot tai verkkopankkitunnukset.

Kuluttajaliiton oppaassa kerrotaan, mitenhuijausviestin voi tunnistaa. Tärkeintä on aina katsoa todella tarkkaan esimerkiksi sitä, mistä numerosta tai sähköpostiosoitteesta viesti tulee sekä ennen kaikkea sitä, mihin linkki johtaa.

Merkkejä huijausviestistä:

· Vedotaan asian kiireellisyyteen, yritetään saada käyttäjä huolimattomaksi.

· Viestissä näkyvä linkki on outo.

· Linkki ohjaa sivulle, jonka osoite ei ole oikea (tarkasta aina osoiterivi).

· Tarjous kuulostaa liian hyvältä.

· Kielioppi on heikkoa.

Varminta on olla klikkaamatta viestien linkkejä ja siirtyä aina verkkopalveluihin suoraan virallisen osoitteen kautta. Jos esimerkiksi pankin nimissä lähetetään viestiä, ja pyydetään tekemään jotain, siirry verkkopankkiin mieluummin suoraan verkkoselaimesta kuin linkin kautta.

Huijausviestejä voi levitä myös tuttujen kautta. Esimerkiksi viestintäpalvelu Facebookissa on ollut liikkeellä monia huijauksia, joissa hommaan haksahtaneen käyttäjän kautta ryhdytään levittämään huijausviestejä kaikille kavereille.

Yksi merkeistä voi olla myös huono suomen kieli huijausviesteissä, mutta huijaustenkin kieli on parantunut merkittävästi muutaman vuoden aikana konekäännösten parantuessa.

Varuillaan vapaissa langattomissa verkoissa

Vapaat langattomat verkot, eli Wi-Fi-yhteydet, joissa ei ole lainkaan salasanaa, ovat aina iso riski. Kun verkossa ei ole salasanaa, niiden kautta on myös huomattavasti helpompi kalastella tietoja ja nähdä, mitä muut käyttäjät selaavat.

Vapaissa langattomissa verkoissa ei kannata ikinä käyttää esimerkiksi verkkopankkiaan tai muitakaan tärkeitä palveluita. Tällaisissa verkoissa selailu on syytä rajoittaa vain vapaiden palveluiden lukemiseen ja käyttämiseen – kirjautumista palveluihin kannattaa harkita tarkoin.

Langattomassa verkossa selaamista voi myösturvata VPN-palvelulla, joka salaa tietoliikenteesi ja IP-osoitteesi. VPN toimii niin, että se kierrättää tiedot turvallisen ja salatun palvelimen kautta, jolloin IP-osoitteesi ja sijaintisi eivät välity esimerkiksi verkkopalvelun ylläpitäjälle.

Tarkista lataamasi ohjelmat aina tarkoin

Uusia sovelluksia tai ohjelmia asentaessa ja ladatessa on tärkeää olla tarkkana. Sekä tietokoneella että mobiilissa erilaiset haittaohjelmat asentuvat useimmiten käyttäjän toimesta jonkin uuden asennuksen oheistiedostona.

Puhelimelle sovelluksia kannattaa ladata ainoastaan virallisesta sovelluskaupasta, sillä sen kautta ladatut sovellukset ovat pääosin turvallisia ja testattuja. Muista lähteistä ladatut ohjelmat saattavat olla jotain muuta kuin ne väittävät olevansa.

Sovelluksien ja ohjelmistojen mukana voi tulla ladanneeksi monenlaisia haittaohjelmia. Mainosohjelmat ovat sinällään usein vaarattomia, mutta ne eivät kuitenkaan tarjoa käyttäjälle mitään hyötyä, ja ne voivat myös hidastaa laitetta tarpeettomasti.

Vakavampia haittaohjelmia ovat erilaiset urkintaohjelmistot, joita laitteelle voi vahingossa tulla asentaneeksi. Lisäksi on olemassa myös puhtaasti haitanteoksi tehtyjä haittaohjelmia, jotka hankaloittavat tai hidastavat laitteen käyttöä tai pahimmassa tapauksessa jopa rikkovat sen.

Tietokoneella myös ohjelmiston asennusvaihe on kriittinen. Tässä vaiheessa usein nimittäin yritetään mainostaa myös joitain muita ohjelmistoja. Ole tarkkana, mitkä valintaruudut valitset asentaaksesi vain haluamasi ohjelmat.

Varo myös huijaussoittoja

Pelkkien viestien ohella huijarit yrittävät kalastella tietoja myös puhelinsoittojen välityksellä kaivettuaan numerosi mitä todennäköisimmin netin syövereistä. Yleisiä huijauksia ovat esimerkiksi Microsoftin tueksi esittäytyvät huijaukset, joissa pyritään samaan etäyhteys käyttäjän tietokoneelle. Myös pankin tai poliisin nimissä voidaan yrittää huijata vaikkapa pankkitunnuksia tai luottokortin numeroa.

Huijaussoittoja ei kannata jäädä kuuntelemaan, vaan ne kannattaa aina lopettaa välittömästi. Pankit eivät pyydä ikinä verkkopankkitunnuksiasi tai kortin tietojasi puhelimitse – älä siis ikinä luovuta näitä tietoja puhelimen tai sähköpostin välityksellä kenellekään.

Yhteenveto – maltti on valttia

Yleisimmät huijaukset ovat vältettävissä käyttäjän omalla valveutuneisuudella. Moni huijaus saattaa nopealla vilkaisulla vaikuttaa oikealta, mutta ota aikasi. Tarkista aina huolella kaikki viestit, joita saat äläkä klikkaa tuntemattomia linkkejä.

Varo myös sellaisia huijauksia, joissa sinut yritetään saada toimimaan nopeasti. Nopea hutilointi on isoin syy, miksi huijauksiin voi retkahtaa.

Yleisesti suositellaan käytettäväksi myös esimerkiksi VPN-palvelua tai virustorjuntaohjelmistoa, jotka voivat auttaa erilaisten vaarojen torjumisessa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin olla itse tarkkana.

Lisää