Ilmankosteuden tasaisuus tulee hallita elektroniikkateollisuudessa

Ilmankosteuden oikeanlainen ylläpitäminen on erittäin tärkeää monessa tuotantoympäristössä. Tyypillinen esimerkki löytyy elektroniikkateollisuudesta, jossa monet prosessit vaativat sopivaa ilmankosteutta.

Ilmankostutuksella on paljon etuja elektronisessa tuotannossa. Se helpottaa tuotantoympäristön dokumentointia vaatimuksien mukaisella tavalla. Ammattimaisilla ilmankostuttimien järjestelmillä voidaan ehkäistä tehokkaasti sähköstaattista purkautumista ja toiminnalla voidaan myös suojata tuotteita. Sen hyötyihin kuuluu myös adiabaattinen jäähdytys, joka voi muun muassa tarjota apua ilmankosteuteen liittyviin ongelmiin.

Sähköstaattisen purkautumisen vaarat elektroniikkateollisuudessa

Sähköstaattinen purkautuminen tulisi estää elektroniikkateollisuuden eri prosesseissa, koska sillä on merkittäviä vaikutuksia tuotannon sujuvuuteen. Ehkäisyllä voidaan välttää herkkien tuotantolaitteistojen ja komponenttien vaurioituminen. Se takaa myös paremmat olosuhteet tuotannon työntekijöille.

Staattinen sähkö on yleensä peräisin matalasta ilmankosteudesta. Se tapahtuu siis silloin, kun ilmankosteus tipahtaa tietyn raja-arvon alle. Ratkaisu löytyy yleensä ilmankosteuden oikeanlaisella säädöllä, jolla voidaan estää staattisen sähkön muodostuminen. Ilmankosteuden säädöllä suojataan hyvin myös laitteistoja ja sillä tarjotaan henkilöstölle sopivat työskentelyolosuhteet.

Kun nämä saadaan kuntoon, tuotanto tehostuu huomattavasti ja laatu muuttuu tasaisemmaksi. Parhaiten optimaalinen ilmankosteus saadaan aikaan adiabaattisen ilmankostutusjärjestelmän avulla.

Adiabaattinen prosessi tarkoittaa käytännössä sitä, että lämmön sisältämä energia pakotetaan leviämään. Tämä onnistuu adiabaattisen järjestelmän avulla. Menetelmässä otetaan käyttöön esimerkiksi kostutuslaitteisto, joka sumuttaa ja höyrystää vettä lämpimässä ympäristössä.

Liikalämpöä teollisessa tuotannossa

Teollisuuslaitoksien prosesseissa syntyy erittäin usein ylimääräistä lämpöä, joka nostaa laitoksen lämpötilaa ja madaltaa suhteellista ilmankosteutta. Se saa aikaan lukuisia haitallisia vaikutuksia, jotka liittyvät sekä tuotteiden ja laitteiden laatuun että työntekijöiden terveyteen.

Liikalämmön haittoja voidaan niin ikään lieventää tai jopa poistaa ilmankosteuden optimoinnilla. Sitä varten on olemassa siihen tarkoitettuja laitteita. Tuotannossa kannattaa hyödyntää myös vesisumua, koska suihkuttaminen lämpimässä tilassa on energiatehokas tapa viilentää ilmaa.

Elektroniikkateollisuuden tuotantoympäristön suhteellisen kosteuden taso on normaalisti 30–70 prosenttia. Jotkut laitokset edellyttävät maltillista, noin 50 prosentin kosteustasoa ja jotkut herkät komponentit edellyttävät tätäkin alhaisempaa suhteellista kosteutta. Kosteustasoissa on siis melko reipasta vaihtelua, joka riippuu käytettävistä olevista laitteista ja komponenteista.

Ilmankostutusjärjestelmät elektroniikkateollisuudessa

Riskejä sisältävän sähköstaattisen varauksen muodostuminen voidaan minimoida, jos ilmankosteuden suositustasoa pidetään yllä oikealla tavalla. Markkinoilla on siihen tarkoitettuja ilmankostutusjärjestelmiä, jotka pystyvät hyödyntämään myös aiemmin mainittua adiabaattista jäähdytystä. Tämän ansiosta tuotantoprosesseissa voidaan vähentää liikalämpöä, jota voi muodostua paikallisesti.

Elektroniikkaan liittyvässä tuotannossa on tiukkoja vaatimuksia sisäilmaan liittyen ja vaatimuksien noudattaminen on kyettävä usein dokumentoimaan. Ilmankostutukseen liittyvä teknologia voi olla merkittävässä asemassa sisäilman laadun parantamisessa.

Ilmankostutuksen optimointi kannattaa yleensä aloittaa kartoittamalla tuotantolaitoksen tilanne ammattilaisten avustuksella. Tuotantolaitoksessa tehtävässä kartoituksessa otetaan huomioon optimaalinen suhteellinen ilmankosteus ja sen varmistaminen.

Kartoituksessa on hyvä huomioida esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmät ja vuodenaikojen vaihtelut. Lisäksi tuotantoprosessit ja paikalliset liikalämmönlähteet kannattaa ottaa huolellisesti huomioon. Elektroniikkateollisuudessa ratkaisuksi tarjotaan tavallisesti hienojakoista vesisumua, jota lisätään tuotantolaitoksen tai liikerakennuksen huoneilmaan.

Ilmankostutus muilla teollisuuden aloilla

Oikeanlaisella ilmankostutuksella on merkitystä monella muillakin teollisuuden aloilla. Ilmankosteuden tulisi olla riittävällä tasolla niin elintarvike- kuin teollisten raaka-aineiden tuotannoissa. Muutoin sillä voi olla ikäviä seuraamuksia tuotannon toimintaan ja tuotteiden laatuun. Näissäkin tapauksissa vaikutusta on myös tuotannossa työskenteleviin ja vieraileviin henkilöihin.

Esimerkiksi elintarvikealalla heikko ilmankosteuden taso voi johtaa tuotteiden kuivumiseen ja nettopainon pienenemiseen. Se vaikuttaa tuotteiden laatuun monella eri tavalla. Jos ilmankosteutta parannetaan riittävästi elintarvikealan tuotannossa, voidaan sillä saada myönteisiä vaikutuksia niin valmistuksen, kypsyttämisen, kuljetuksen ja varastoinnin aikana.

Toinen mielenkiintoinen esimerkki tulee tuotannon aloista, joissa paperi on keskeinen materiaali. Ilmankosteuden tulee olla oikealla tasolla painoteollisuudessa, olipa kyseessä offset-, inkjet tai digitaalinen painaminen. Kun ilmankosteutta hallitaan riittävästi, voidaan sillä parantaa tuotteen laatua. Sillä voidaan välttää myös kuivuminen, turhat seisokit ja vialliset tuotteet.

Tavallinen ihminen voi nauttia optimaalisesta ilmankosteudesta esimerkiksi vieraillessaan taide- ja kulttuurikeskuksissa. Oikeanlainen ilmankosteus vaikuttaa esimerkiksi oopperataloissa työskentelevien esiintyjien hyvinvointiin ja suoritukseen.

Museoissa ihastellaan arvokkaita taide-esineitä, joille oikea ilmankosteus luo omalta osaltaan optimaaliset olosuhteet. Lisäksi kulttuuripaikoissa vierailevien henkilöiden ja siellä työskentelevien hyvinvointia voidaan ylläpitää laadukkaalla ilmankosteudella.

Huonon ilmankosteuden vaikutukset hyvinvointiin

Ilmankosteuden ylläpitäminen optimaalisella tasolla kannattaa hyvinvoinninkin kannalta. Sillä voidaan ehkäistä monia vaivoja, jotka voivat olla peräisin heikosta ilmankosteuden tasosta. Toimistojen kuiva sisäilma voi saada aikaan työntekijöille ikäviä oireita, joista kärsii henkilöiden lisäksi yrityksen toiminta.

Oireita ovat esimerkiksi silmien ja kurkun kuivuminen. Myös päänsäryt ja työntekijöiden uupuminen ovat yleisiä seuraamuksia huonosta ilmankosteudesta. Jos työntekijöiden hyvinvointi ja terveys laskevat, voi sillä olla kielteisiä vaikutuksia yrityksen tulokseen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että tehokkuus laskee ja poissaolot kasvavat.

Oikeanlaiseen ilmankosteuteen ja -laatuun kiinnitetään melko aktiivisesti kotioloissa. Työpaikoilla asian laita tuppaa jäämään herkemmin pimentoon, eikä sitä huomioida yhtä ahkerasti. Toimistotilojen ja muiden vastaavien rakennuksien ilmankosteuteen olisi syytä panostaa, koska siellä vietetään aikaa useita tunteita ja suoritetaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suoraan yrityksen tulokseen.

Myös sääolosuhteilla on osuutta asiaan. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti talvisaikaan, jolloin alhaisemmat lämpötilat vaikuttavat enemmän sisäilmaan. Suuret erot johtavat usein siihen, että suhteellinen ilmankosteus heikkenee, jos sisäilman lämpötila nousee. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että ulkona pyryttäisi.