Liikunnan yllättävät vaikutukset ihmiskehoon

Liikunnan yllättävät vaikutukset ihmiskehoon

Ehkäpä suurin osa suomalaisista aikuisista muistaa, miten paljon lapsuudessa painotettiin ulkona reippailun tärkeyttä. Usein liikunnasta puhutaan eräänlaisena vallinaisena ajanvietteenä, kun oikeasti kyseessä on terveen elämän edellytys.

Me kaikki tiedämme, että liikunta on tärkeää, mutta kuinka tärkeää se todella on? Onko sillä kenties muitakin kauaskantoisia vaikutuksia, kuin vain hetkellinen virkistys, painonhallinta ja lihasten ylläpito? Tutkitaan asiaa yhdessä.

Väljä maine

Liikunnan tärkeyttä on usein perustettu monitulkintaisilla ja epämääräisillä lausahduksilla, kuten sillä, että se on ”hyväksi sydämelle”. Useaa perustervettä ja nuorta tämä ei hirveästi hetkauta, sillä sydämen terveys on tällöin melkeinpä itsestäänselvyys.

Tätä nuorta ja mahdollisesti ulkonäöstään huolehtivaa sukupolvea on yritetty toki houkutella urheilun pariin myös mainostamalla liikuntaa painonhallinnan keinona. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei liikunta edes auta painonpudotuksessa läheskään niin hyvin, kuin terveellinen ruokavalio.

Liike ja aivot

Time-lehden syyskuun 2016 numerossa tohtori Mark Tornopolsky totesi, että jos markkinoilla olisi lääke joka kykenisi vaikuttamaan ihmisen terveyteen liikunnan tavoin, olisi se todennäköisesti kallein koskaan kehitetty lääkeaine.

Miksi liikunta sitten on niin hämmästyttävän hyväksi terveydelle? Syy tähän löytyy aivoista, ja ensin on otettava tarkkailuun aivojen yleinen tarkoitus. Moni vastaisi varmaankin, että ihmisaivojen tarkoituksena on mahdollistaa ajattelu.

Moderni neurotiede on kuitenkin eri mieltä. Sen mukaan ihmisaivoilla on yksi, ja vain yksi tarkoitus: monimutkaisen ja olosuhteisiin mukautuvan liikkeen tuotto. Monen eliön tiedetään omaavan hermosto elämänsä alkuvaiheessa, jolloin prioriteettina on turvallisen ja sopivan kasvupaikan löytäminen. Kun eliö viimein löytää paikan, jossa viettää elämänsä, syö se luonnollisesti ensimmäisenä hermostonsa pois energiaa varten.

Myös koaloiden tiedetään omanneen evoluutionsa alussa varsin suuret aivot. Kun eläin sitten kehittyi yksipuolisen eukalyptus-ruokavalion syöntiin ja puissa loikoiluun, ei liikkeelle ollut niin paljoa tarvetta. Eläimen aivot siis kutistuivat.

Syyn tähän ymmärtää pohtimalla alkuihmistä luonnossa. Kun esi-isämme löhöilivät, tarkoitti se, ettei vaaraa ollut lähettyvillä. Kun taas nämä lähtivät liikkeelle, oli tämä usein joko ruoan etsimisen tai vaaralta pakenemisen merkki. Siispä liike viestii aivoille, että jotain tärkeää on tapahtumassa, ja aivojen alueet tulee aktivoida uutta oppimista varten.

Liikunnan taianomaiset vaikutukset

Koska isoja aivoja tarvitaan monimutkaisten liikkeiden tekoon, pätee myös sääntö siitä, että liikunta edistää aivojen toimintaa. Urheilun on lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa todettu edistävän oppimista sekä alentavan stressitasoja ja yleistä hermostuneisuutta. Se myös nostaa ihmisen mielialaa monia masennuslääkkeitä tehokkaammin.

Todistettua on myös se, että korkeammat liikunta-arvosanat omaavat oppilaat usein saavat myös keskiverto-oppilasta korkeampia arvosanoja; tämä kun on seurausta kasvaneesta keskittymiskyvystä. Oppituntia edeltävän liikunnan onkin todettu valmistelevan aivot oppimiseen paremmin, kuin kofeiini tai yleinen loikoilu.

Liikunta myös aktivoi aivojen dopamiinituotannon, joka on tärkeä osa yleistä elämän mielekkyyttä ja motivaatiota tehdä asioita. Ehkäpä yksi yleisimmistä masennukseen johtavista tekijöistä on häiriö aivojen dopamiinituotannossa. Dopamiini on aivojen kantajalleen antama palkinto hyvin tehdystä ja hyödyllisestä toimesta, ja ilman tätä moni tärkeä toimi jäisi tekemättä.

Koska urheilu nostaa hetkellisesti kehon stressihormoni kortisolin tasoa, pysyy stressitaso hyvän liikuntasession jälkeen tavallista helpommin matalalla. Krooninen stressi on modernissa yhteiskunnassamme kansantauti, ja sen on todettu aivojen ja suoliston toiminnan sekä unirytmin haittaamisen ansiosta lyhentävän ihmisen elinikää ja tervettä aikaa huomattavasti.

Liikunta ei siis ole valinnainen asia, joka vain tuntuu kivalta tai auttaa pitämään vaa’an lukemat kurissa. Se on pikemminkin elinehto terveelle aivojen ja koko kehon toiminnalle. Ilman liikuntaa ihmisen aivotoiminta hidastuu, aivot surkastuvat, mielihalut ottavat vallan ja masennus kolkuttaa aiempaa herkemmin ovella.

Nykyihmisen onneksi urheilun muotoja on monia. Jos et siis pidä kuumassa kesäilmassa hölkkäilystä, voit kokeilla vähemmän niveliä rasittavaa ja viileämpää uintia. Mikäli taas muiden ihmisten lähettyvillä hikoilu ei miellytä, pääsee hyvään alkuun jo kotona tehtävillä lihaskuntoharjoitteilla.

Hyviä tekosyitä oman terveyden laiminlyönnille ei kuitenkaan löydy.

Lisää